Herättäjä-Yhdistys on myös julkaissut 1400 valokuvaa 1900-luvun herättäjäjuhlilta osoitteessa www.herattajajuhlat.fi/valokuvat. Tee aikamatka kuvien myötä - ja jos sinulla on kuvista sellaista tietoa, mitä ei kuvateksteissä ole mainittu, kerrothan meille sivulla olevan lomakkeen kautta!

Ensimmäiset herättäjäjuhlat järjestettiin Ylistarossa, Juho Malkamäen talossa vuonna 1893. Ne muodostuivat vuotta aiemmin perustetun kustannusosakeyhtiö Herättäjän vuosikokouksen ympärille.

Ensimmäisiä juhlia Wilhelmi Malmivaara kuvaa näin: ”Heinäkuun 6. päivä koitti kirkkaana ja ihanana. Täydessä kukoistuksessaan oleva luontokin kehoitti katovuosien nöyryyttämää kansaa parempain aikain toivossa kiittämään Herra. Päivän kuluessa kokoontui ääretön kansasto ainakin 28 seurakunnasta täyttäen suuren, lehtipuilla koristellun pihamaan. Juhlavierasten joukossa nähtiin 8 pappia, muutamia ylioppilaita ja säätyhenkilöitä läheltä ja kaukaa.” Pappien lukumäärän ilmaiseminen oli yksi merkki papiston palaamisesta tauon jälkeen herännäisyyden pariin.

Wilhelmi Malmivaara kirjoitti vuonna 1913: ”Herättäjän vuosikokoukset, joita on pidetty säännöllisesti heinäkuun alussa kesän ihanimpaan aikaan, ovat muodostuneet suurenmoisiksi heränneiden yhtymätilaisuuksiksi, joiden kautta suuren yleisön huomio tähän liikkeeseen on kiintynyt.”

Kesäjuhlat kasvoivat nopeasti ja jo vuosisadan lopulla, vuonna 1898 laskettiin juhlaväkeä olleen noin kymmenen tuhatta. Vuosina 1941 ja 1944 juhlia ei järjestetty sodan vuoksi. Vuoden 2020 Kauhavalle suunnitellut juhlat siirrettiin vuodella, ja sen sijaan vietettiin etäherättäjäjuhlia verkossa. Kesällä 2021 Kauhavan juhlat järjestettiin virtuaalisina.

Alun perin juhlat järjestettiin arkiviikolla, ja ne olivat yksipäiväiset. Tämä lie ollut välttämätöntä, että viikonloppuisin virkatoimiinsa sidotut papit olisivat voineet juhlille osallistua. Juhlaväki kuitenkin kokoontui jo edellisenä päivänä, ja silloin pidetyistä aattoseuroista muodostui oleellinen osa juhlaohjelmaa, samoin lähtöpäivän päätösseuroista. Juhlajumalanpalvelus pidettiin kirkossa, vaikka osallistujien joukosta vain murto-osa mahtui sisälle.

Vasta 1960-luvulla juhlat siirrettiin viikonloppuun.

1970-luvulla alkoi oheisohjelman määrä juhlilla lisääntyä. Oheisohjelma on kuitenkin pyritty järjestämään lähinnä ilta-aikaan, ettei se kilpailisi juhlakentällä tapahtuvan varsinaisen ohjelman kanssa.

Juhlapaikkakunnat kautta aikojen