1. Opeta tällaisena
luoksesi tulemaan
kuin olen, vaivaisena,
ja sinuun turvaamaan.
Kun synti tieni sulkee,
luokseni tiesi kulkee,
syntisten ystävä.

2. Omalla uskollani
en osaa uskoa,
hauraalla toivollani
en jaksa toivoa.
Sieluuni lohdutusta,
voimaa ja uskallusta
sinulta ikävöin.

3. Kun pyhään kuolemaasi
on minut kastettu,
kalliisti ostamaasi
näin laumaan johdettu,
niin auta, Jeesus, että
en sanaa, kasteen vettä
milloinkaan unohda.

4. Matkalle oppaakseni
suo Pyhä Henkesi.
Käy taluttajakseni,
kun uupuu jalkani.
Valaise tieni määrä,
oikaise suunta väärä,
suo kuorma keveä.

5. Pohjalle vahvimmalle
toivoni perustan.
Jeesuksen ristin alle
majani rakennan.
Ei ajan tuulten pauhu,
ei kuolemankaan kauhu
voi sitä horjuttaa.

Lars T. Nyberg 1743, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, J. Ikola 2016