« Edellinen virsi Seuraava virsi »
54On vääryydellä valta
1. On vääryydellä valta,
se kasvaa taivaaseen,
se ilkkuu kaikkialta,
vie meidät valheeseen.
Niin moni taistelutta
väistyy ja vaikenee,
ei Herran oikeutta
tunnusta eikä tee.
2. Me saalistajat loimme
maailmaan julman lain –
nyt vaurautta voimme
me koota vuorittain.
Lain voima, oikeuskin
vain meille suoja on,
vaan köyhä muuta tuskin
kuin rotta arvoton.
3. Siis köyhä niin kuin loinen
maailman jätteet syö,
vaan nähkää totuus toinen,
niin – nähkää Herran työ:
ei tarttunut hän miekkaan,
vaan voitti kuitenkin,
kun riisti vallan viekkaan
kasvoilta naamarin.
4. Hän suostui ristin hirteen,
kurjinten syleilyyn,
ja hylkiöiden virteen
hän yhtyi särjettyyn.
Niin sydämeensä sulki
hän köyhät, sorretut,
toi vallan valheet julki,
sen julmat ratkaisut.
5. Hän sutten hampaat särki
vain hiljaa kärsien,
niin sortokeihään kärki
katkaistiin hirmuinen.
Jo vääryys kasvojansa
häpeillen peittelee
ja nousee vaivaiskansa –
nyt päivä valkenee.
Pekka Kivekäs Haqvin Spegelin ja Elias Lönnrotin virren pohjalta 1999, uud. 2016