« Edellinen virsi Seuraava virsi »
123Oi kuinka, Jeesus, rakastaa
1. Oi kuinka, Jeesus, rakastaa
näin jaksat ihmislasta.
Sen usko yksin tajuaa.
En lakkaa muistamasta:
myös minulla on vapaus,
ansaittu ristilläsi
nimessäsi
ja siitä vakuutus
on tuska kärsimäsi.
2. Kun sinut ristiinnaulittiin
ja kestit kovan vaivan
ja kävit tuskiin hirmuisiin
valittamatta aivan,
suo, että siitä murtuisin
ja ihmetellä voisin,
valmis oisin
kiittämään kyynelin
ja tiellä ahkeroisin.
3. Herätä minut valvomaan
ja palvelemaan muita,
kuulemaan hiljaa, puoltamaan
sairaita, kiusatuita.
Tahtosi tietä kysymään
opeta maailmassa,
vaativassa,
sinussa pysymään,
armossa avarassa.
4. On armotyösi ilmeinen,
se kaikkeudet täyttää.
Nyt huoli oman sydämen
aiheettomalta näyttää.
Kun kanssamme käyt kulkemaan,
niin murtuu kaikki valta
Saatanalta.
Yhdessä iloitaan,
soi kiitos kaikkialta.
Paul Gerhardt Johann Arndtin rukouksen pohjalta, ruots. Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971, L. Ravantti 2014