1. Nyt kuule, kutsuvasti
soi ääni Jeesuksen,
niin houkuttelevasti
kuin hellän paimenen.
Hän kutsuu. Ethän jäädä vois
Jeesuksen luota pois.
Hän kutsuu. Ethän jäädä vois
Jeesuksen luota pois.

2. Hän tahtoo täältä johtaa
myös sinut taivaaseen.
Ei siellä kuolo kohtaa,
ei murhe itkuineen.
Siis luota apuun Auttajan,
hän hoitaa horjuvan.
Siis luota apuun Auttajan,
hän hoitaa horjuvan.

3. Kuin kevään kaunis hetki
on päivä nuoruuden.
Nyt alkaa elon retki,
on aika toiveiden.
Vain Jeesus onnen lahjoittaa.
Hän kutsuu, kolkuttaa.
Vain Jeesus onnen lahjoittaa.
Hän kutsuu, kolkuttaa.

4. Siis painukoon nyt pääsi
jo helmaan Jeesuksen,
ja itke ikävääsi,
kaipuuta sydämen.
Hän, uskollinen ystäväs,
ei hylkää pyyntöjäs.
Hän, uskollinen ystäväs,
ei hylkää pyyntöjäs.

5. Herramme, meihin käänny,
niin kansa keväinen
ei koskaan vaivu, näänny,
kun hoidat, kannat sen.
Se kotkain lailla kohoaa
ja uutta voimaa saa.
Se kotkain lailla kohoaa
ja uutta voimaa saa.

Eemil Ponsimaa 1933, uud. J. Haavio 1971, SV 2016