1. Näethän kurjuuteeni,
laupias Jumala.
Saavuthan tyhjyyteeni,
elämän antaja.
Turvata ristiin voisin,
vaan toimin silti toisin:
ei sydän nöyrrykään.

2. Taistellut olen kyllä
ja jälleen luopunut.
Ei voittoon asti yllä
heikko ja uupunut.
En jaksa parannusta,
soperran rukousta:
oi Herra, armahda.

3. Rakkautesi liekin
nyt tunnen palavan.
Se lähellesi viekin,
vaan silti vastustan.
Kun usko, toivo puuttuu,
niin askel maahan juuttuu,
kilvoitus tyrehtyy.

4. Jumala, käsissäsi
tee minut saveksi.
Niin pidä lähelläsi
ja muovaa uudeksi.
Opeta rakkautta,
kuvasi kaltaisuutta
minussa kirkasta.

5. Jumala maan ja taivaan,
elämän antaja,
et kadotukseen, vaivaan
lastasi hukuta.
Suot turvan Kristuksessa
ja matkan loppuessa
talutat taivaaseen.

Lars T. Nyberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, L.-M. Renko 2011