1. Monta ihmistä armias Henki
saa synnistä herättää.
Moni uupuen vaipuu jo tielle,
ja vaellus kesken jää.
Sillä paljonpa on houkutusta,
vaaraa, valhetta, myös kiusausta,
sen tähden nyt valvokaa.

2. Oma tahtomme on pettäväinen,
ja kuoleman ruhtinas,
joka saartaa ja voimalla iskee,
lie liiankin voimakas.
Viekö sielumme pois saaliinansa?
Ole valppaana kirkko, sen kansa.
Nyt nouse jo valvomaan.

3. Joku jos onkin uskoa vailla,
ei voita hän maailmaa,
heti syntiinsä suostuu ja sortuu,
sen polkuja noudattaa.
Hänen tahtonsa veltoksi muuttuu,
avoimuuttakin katseesta puuttuu.
Syy siinä on valvoa.

4. Salomo, jalo, tunnettu viisas
ja kuuluisa kuningas
koki hänkin sen kiusauksissa:
on mammona juonikas.
Omatunto kun hiljaa vain paatuu,
silloin ylväinkin sankari kaatuu,
ei jaksa hän valvoa.

5. Toki Israel, valittu kansa
sai tietoonsa käskyt lain,
mutta vieraiden kansojen lailla
se syntiä teki vain.
Ja se omasta voimasta juopui
sekä Jumalan tahdosta luopui,
ei pystynyt valvomaan.

6. Herätä minut, laupias Herra,
niin vääryyden välttäisin.
Sitten lähtisin kaidalle tielle,
sen loppuun myös kulkisin.
Minun matkaani toivoa anna
sekä vaikeissa paikoissa kanna,
niin jaksan taas valvoa.

Arkkivirsi 1839, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, J. Löytty 2013