1. Koit, Jeesus, ristin ruhtinaana
kärsimyshetket katkerat.
Nyt saavut hiljaa, laupiaana,
ja ovelleni kolkutat,
ja sydämeni kuulee sen,
kun pyydät, että aukaisen.

2. On kruunu orjantappurainen
ja valtikkasi ruoko on.
Otsasi verta tihkuvainen
on katsellakin mahdoton.
Nyt kysyt, miksi vastustan
ja yhä torjun auttajan.

3. Rohkeus anna pyytääkseni:
käy sydämeni kammioon
ja saavu sinne vieraakseni,
avuksi kaikkeen ahdinkoon.
Sinulta kaipaan, auttaja,
valoa, Hengen voidetta.

4. Puhdista minut verelläsi,
murheinen mieli lohduta.
Vain, Jeesus, sinun lähelläsi
voi kova sydän murtua
aueten uuteen elämään.
Näin hoidettavaksesi jään.

5. Ei itsevarma murru tässä,
hän vaikka kuulee äänesi.
Vain sydämessä särkyvässä
osoitat, Herra, voimasi.
Sovinnon tahdot tarjota.
Suo minun siihen suostua.

Johan Holmberg 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, H. Lipiäinen 2013