1. Ilo suuri soikoon juuri
yli kuolon varjon maan.
Päivä koitti, Kristus voitti
nousten ylös haudastaan.
Päivän myötä luomistyötä
jatkaa Herra armossaan.

2. Aivan yksin kärsimyksin
kuoli Golgatalla hän,
loppuun jaksoi, kaiken maksoi,
kantoi ristin häpeän.
Tuskaan, vaivaan Isä taivaan
antoi meille ystävän.

3. Kuoltuansa haudastansa
Kristus astui tuonelaan.
Siellä heille, nukkuneille,
kertoi viestin voitostaan:
kuolemalta kauhealta
vietiin valta kokonaan.

4. Taakse jäivät kuolon päivät,
kolmas päivä koitti jo.
Kauas loistaa, murheen poistaa
pääsiäisen aurinko.
Nyt on meillä, eksyneillä,
Isän kanssa sovinto.

5. Vaikka kerran löimme Herran
ristinpuuhun pilkaten,
ruhtinaalta voitokkaalta
anteeksi nyt saamme sen.
Vanhurskaaksi ainiaaksi
julistaa hän syntisen.

6. Seurakunta, synnin unta
nukkua et enää voi,
armahduksen, pelastuksen
kaikille kun Jeesus toi.
Arkeen, vaivaan
virsi taivaan
riemun ääniä nyt soi.

7. Iloitkaamme! Laulaa saamme
uusin kirkkain sävelin.
Murtui valta Saatanalta,
elää poika Daavidin.
Palmut taita, tielle laita
pääsiäisen sankarin.

Johan Kahl 1745, suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, M. Nuorva 2015