« Edellinen virsi Seuraava virsi »
242Ah saavu, Jeesus, seuraksemme
1. Ah saavu, Jeesus, seuraksemme,
niin sydämemme rukoilee,
kun koittaa ilta matkallemme
ja armon päivä alenee,
vastassa iäisyyden yö
ja viime sota, kuolon työ.
2. Kun kuljet, Jeesus, rinnallamme,
niin rakastamme, uskomme.
Suo rohkeutta sodassamme,
sinussa lepää toivomme.
Kun Jeesus keskellämme on,
on yökin päivä verraton.
3. Vain siitä syttyy sydämemme,
kun saavut, Jeesus, auttaja.
Kirkastat armon, vaikka emme
ansaitse lahjaa sellaista.
Kasvosi vaikka salaatkin,
toivomme saamme takaisin.
4. Riemuiten sitten kiiruhdamme
rakkaiden ystävien luo.
Näin siellä heille julistamme:
vieläkin Herra avun suo.
Me luulimme, on kuollut hän,
vaan näimme hänen elävän.
5. On lähellä jo ajan ilta,
jää, Herra Jeesus, luoksemme.
Pois tyhjiltä vie laitumilta
ja ole itse ruokamme,
kun huomispäivä ahdistaa
ja vaiva, nälkä rasittaa.
6. Kun olet, Jeesus, seurassamme,
armosi anna johdattaa,
niin että täällä toisiamme,
kuin tahdot, voimme rakastaa.
Siis, Jeesus, ole turvamme.
Veisaamme: kiitos sinulle!
Abraham Achrenius 1769, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, J. Löytty 2013