Julkaistu 24.3.2022

Herättäjäjuhlien ohjelma julkistettiin torstaina Joensuussa. Kuvassa herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen (vas), juhlatoimikunnan puheenjohtaja Petri Karttunen, pääsihteeri Kati Nissi ja ohjelmatoimikunnan pj Paavo Kettunen kertoivat infossa juhlista.

Kuva: Kari Tanskanen

Tapahtuman pääohjelma noudattaa vakiintunutta käytäntöä. Oheisohjelman suunnittelusta on vastannut ohjelmatoimikunta.

- Keskeisenä aiheena on ollut juhlien tunnuksen Lohduksi toisillemme todesta ottaminen: mitä korona on merkinnyt kohtaamisen ja lohdutetuksi tulemisen kannalta? Tätä pohdimme ohjelmatoimikunnassa ennen kuin aloimme suunnitella ohjelmaa. Se jäsentyi sitten aika helposti ja työskentely oli innostavaa, kertoo juhlien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja, professori Paavo Kettunen.

- Se, että yli kaksi vuotta olemme joutuneet elämään ilman normaaleja ihmiskontakteja, tuntuu jossakin. Se saakin tuntua ja lyödä leimansa juhlille. Erityisesti yksin elävät ihmiset ovat olleet mielessämme: miten voi elää kontaktissa toisen kanssa, jos kontakteja on vältettävä.  

 

Seitsemät seurat taivasalla

Herättäjäjuhlat syntyivät vuonna 1893 silloisen Kustannus-Osakeyhtiö Herättäjän, nykyisen Herättäjä-Yhdistyksen vuosikokouksen ympärille. Yhdistyksen vuosikokous kuuluu myös nykyisiin herättäjäjuhliin.

Muuten juhlien ohjelman perusrunkona ovat taivasalla pidettävät seurat. Joensuun Kerubi Stadionista tulee valtava seuratupa, johon kokoonnutaan viikonlopun aikana seitsemän kertaa seuroihin ja sen lisäksi raamattutunnille, vuoroveisuihin ja messuun. Noin tunnin mittaisissa seuroissa vuorottelevat lyhyet puheet ja Siionin virret.

Joensuun juhlille odotetaan noin 20 000 kävijää. Juhlien seuroihin on pyydetty runsaat kolmekymmentä puhujaa, tasapuolisesti naisia ja miehiä, teologeja ja maallikoita. Puhumaan ovat lupautuneet mm. Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, kansanedustaja Anu Vehviläinen, oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano, emerituspiispa Matti Sihvonen, nykyinen Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja tietokirjailija Pauliina Kainulainen.

Paavo Kettunen arvelee, että koronan ohella juhlilla nousee varmasti esille maailmanpoliittinen tilanne ja Ukrainan sota. Hän itse on lupautunut pitämään raamattutunnin, jolla toivoo löytävänsä toivon ja rohkaisun sanoja juhlien teemasta.

- Kun puhuin ensimmäisen kerran herättäjäjuhlilla, jännitti kovasti. Yhtäkkiä tuli jotenkin levollinen ja rauhallinen olo: tuollahan on vain ystäviä! Jotenkin saman levollisuuden haluaisin löytää. Ja sitä kautta puhua jotakin siitä, mitä on olla lohduksi toisillemme.

Herättäjäjuhlien kohokohtia ovat lauantain päiväseurat, jotka alkavat virrellä Jumala ompi linnamme, sunnuntain messu sekä sunnuntain päätösseurat, joiden viimeisen puheen lopuksi juhlaväki polvistuu rukoukseen ja sen jälkeen veisaa seisaallaan virren Herraa hyvää kiittäkää. Nämä perinteet juontavat juurensa herännäisyyden historiassa merkityksellisiin Kalajoen käräjiin 1830-luvulle.

 

Runsas oheisohjelma

Herättäjäjuhlien oheisohjelma on joka vuosi järjestäjäpaikkakunnan näköinen. Joensuussa on jo todettu, että herättäjäjuhlat ovat yksi kaupungin kesän 2022 suuria kulttuuritapahtumia.

Joonas Kokkosen Viimeisiä kiusauksia pidetään keskeisenä suomenkielisenä oopperana. Herättäjäjuhlaviikon torstaina ja perjantaina se on mahdollista nähdä Joensuun kirkossa näyttämöllisesti dramatisoituna, Juulia Tapolan ohjaamana versiona, jonka päärooleissa laulavat baritoni Esa Ruuttunen Paavona, sopraano Varvara Merras-Häyrynen Riittana ja basso Matti Turunen seppänä. Kokkosen syntymästä tuli 100 vuotta viime vuonna, jolloin Joensuun juhlat oli tarkoitus järjestää. Kun ne koronatilanteen vuoksi siirrettiin tähän kesään, voidaan muistaa Paavo Ruotsalaisen kuoleman 170-vuotispäivää.

- Viimeisten kiusausten kysymykset eivät koskaan vanhene, Paavo Kettunen miettii oopperan suosion syitä.

- Ne eivät ole ajankohtaisia, sillä ajankohtaisina, johonkin aikaan liittyvinä, ne olisivat jo vanhentuneet. Ne ovat ajasta riippumattomia. Jumalan edessä jokainen joutuu pohtimaan perimmäisiä kysymyksiä. Viimeisten kiusausten kysymyksenasettelu liittyy tiiviisti juhlien teemaan.

Herännäisyyden teologiaan kuuluu paitsi ihmisen hengellisen elämän vaaliminen, myös vastuun kantaminen yhteiskunnallisista kysymyksistä. Itä-Suomen yliopistolla järjestetään perjantaina 1.7. seminaari otsikolla Ilmastonmuutos etenee — oletko valmis?

- Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia. Kysymys on meidän omasta maailmastamme ja luomakunnasta. Myös kristittyjen on syytä pohtia näitä kysymyksiä ja kantaa vastuuta ilmastonmuutoksesta. Mitä minä voisin tehdä? Paavo Kettunen määrittelee yhteiskunnallisen seminaarin kytkeytymistä hengelliseen kesäjuhlaan.

Yhteistyössä Pohjois-Karjalan Sähkön ja MTK:n kanssa toteutettavassa seminaarissa ovat mukana maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri, meteorologi, FT Petteri Taalas, Cargotecin hallituksen puheenjohtaja ja Elävä Itämeri -säätiön (BSAG) perustajajäsen, FT Ilkka Herlin, MTK:n puheenjohtaja, MMT Juha Marttila, Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Heli Peltola sekä puheenjohtajana ekologi ja evoluutiobiologi, FT Aura Raulo. Myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Lisäksi herättäjäjuhlien oheisohjelmassa on runsaasti konsertteja, tapaamisia, nuortentapahtumia ja lastenohjelmaa.  

- Korona-ajan kohtaamattomuuden purkamista on juhlilla mahdollisuus tehdä aivan erikseen järjestettävissä tilanteissa. Lisäksi on juhlille yksin tulevien tai ensi kertaa tulevien kohtaamisia. Näiden kaikkien tavoitteena on, ettei kenenkään tarvitsisi olla yksin, vaan voisimme olla Lohduksi toisillemme, Paavo Kettunen selventää.

- Yksi korona-ajan seurauksia oli, että juhlilla on käytössä Kaverisovellus (www.kaverisovellus.fi). Se, joka kaipaa kumppania juhlien ajaksi tai vaikka loppuelämäksi, voi tuon kaverisovelluksen kautta hakea kontaktia jo etukäteen.

 

Seuraa

• www.herattajajuhlat.fi
• www.facebook.com/herattajajuhlat
• Instagram: @herattajajuhlat
• YouTube: www.youtube.com/herattajajuhlat

 

Herännäisyys on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä. Siinä korostetaan ihmisen pienuutta Jumalan edessä ja tasavertaisuutta toisen ihmisen rinnalla. Armo kuuluu kaikille. Tunnusomaista herännäisyydelle ovat seurat, eli lyhyistä puheista ja säestyksettä veisattavista Siionin virsistä muotoutuvat hengelliset tilaisuudet. Liikkeen palvelujärjestönä toimii Herättäjä-Yhdistys, jonka päätoimipaikka on Lapualla. www.h-y.fi

Herättäjäjuhlat ovat toiseksi suurimmat hengelliset kesäjuhlat Suomessa. Ne järjestetään aina paljaan taivaan alla ja pääasiassa talkoovoimin. Juhlien ohjelmassa on seuroja, veisuita, konsertteja ja muita tapahtumia. www.herattajajuhlat.fi

Joensuun herättäjäjuhlat pidetään 1.–3.7.2022 teemalla ”Lohduksi toisillemme”. Tunnus on Siionin virrestä 180. Juhlakenttänä toimii pesäpallosta tuttu Kerubi Stadion, ja läheisessä Joensuu Areenassa toimii mm. juhlaravintola. Joensuun herättäjäjuhlien järjestäjinä toimivat Herättäjä-Yhdistys ja Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymä, vahvana yhteistyökumppanina on Joensuun kaupunki. Aiemmin juhlat on pidetty Joensuussa 1961 ja 1995.

Seuraavat herättäjäjuhlat on tarkoitus Joensuun jälkeen pitää 2023 Seinäjoella ja 2024 Vaasassa.